Kuvittele olevasi keskitysleirin vartija joka nauttii työstään
Kun olen ruopannut oman psyyken kerroksia keski-iän kriisin yhteydessä, olen tajunnut miten paljon olen elämässäni tuominnut ihmisiä ja nauranut ihmisille koska en ole pystynyt kohtaamaan heissä näkemiäni heikkouksia ja viallisuuksia itsessäni.
Toisin sanoen minulta on puuttunut myötätunto koska en ole tuntenut enkä hyväksynyt itseäni.
Kanadalainen kliininen psykologi Jordan Peterson puhuu samasta asiasta vähän toisesta vinkkelistä.
Hän sanoo että vasta kun pystyt kuvittelemaan itsesi keskitysleirin vartijaksi joka nauttii työstään, vasta sitten tiedät että sinussa elää suitsimista vaativa peto ja voit lakata pitämästä itseäsi hyvänä ja toisia pahoina ja osaat nähdä saman ihmisyyden kaikissa.
On ollut iso oivallus itselle että hyvä ja paha (tai mikä tahansa vastakkainasettelu, vaikka punavihreä-persu) onkin rajaviiva minun sisälläni, ei minun ja toisten ihmisten välissä.
Helpompi olla myötätuntoinen toisten vammailua kohtaan kun tajuaa olevansa samanlainen.
Psyyke, mikä hassu kapistus.